Yllä olevalla videolla huomaat, miten erilaisia modernit ja uudenaikaiset koulurakennukset ovat eri puolilla maailmaa. Videolla näkyy kouluja myös Suomesta. Erilaisuus on havaittavissa meilläkin, mutta ehkä hieman laimeampana, koska kaikki koulumme ovat (onneksi) vielä julkisesti rahoitettuja eikä meillä ole ns. eliittikouluja. Jokainen koulumme on maailmanlaajuisesti katsottuna erittäin laadukas.
Suomessa on haasteellisempaa tehdä arkkitehtuurisesti rohkeaa koulurakennusta, koska (tämä on oma tulkintani) olemme niin käytännön läheisiä. Toki elämyksellisiä ja inspiroivia kouluja tarvitaan Suomessakin. Tällä en tarkoita räikeitä värejä ja hulppeita auloja, joissa oppija jää sivustakatsojaksi ja ei pysty keskittymään, vaan liikkumiseen-, oppimiseen-, innostumiseen-, yhteistyöhön-, keskittymiseen ja luovuuteen ohjaavaa tilojen suunnittelua.
Tällaiset tilat eivät välttämättä näy ulospäin rakenteissa, vaan koulurakennusten vaikutus oppimiseen, opettajan työskentelyyn sekä oppijoiden ja opettajien hyvinvointiin on huomattaavsti monisyisempi ja laaja-alaisempi aihe. Se kytkeytyy pedagogiikkaan, tilojen suunnitteluun ja toimintakulttuuriin koulussa.
Vaikka aihe on merkityksellinen, sen tutkiminen on yllättävän haastavaa. Koulurakennusten tutkimusta vaikeuttaa erityisesti se, että oppiminen ja hyvinvointi ovat monisyisiä ilmiöitä, joihin vaikuttavat lukemattomat muutkin tekijät kuin pelkkä fyysinen ympäristö. Oppilaiden yksilölliset taustat, opetusmenetelmät, opetussuunnitelma ja koulun johtamiskäytännöt ovat kaikki osatekijöitä, jotka lomittuvat koulurakennusten vaikutusten kanssa. On haastavaa erotella, kuinka suuri osuus esimerkiksi parantuneella akustiikalla tai luonnonvalon lisäämisellä on oppimistuloksiin, kun samalla tarkasteltavana on lukuisia muita muuttujia.
Olemme 27.1. julkaistavassa selvityksessä kehittäneet uusia menetelmiä, joiden avulla pystymme raottamaan uusia näkymiä oppimisen, hyvinvoinnin ja toimintakulttuurin arvioimiseen.
Ymmärrämme, että koulurakennusten vaikutusten arviointi vaatii pitkän aikavälin tutkimuksia. Rakennuksen muutokset tai uuden koulun rakentaminen voivat näkyä oppimistuloksissa ja hyvinvoinnissa vasta vuosien päästä, kun opettajat ovat oppineet käyttämään uusia tiloja pedagogisesti merkityksellisellä ja vaikuttavalla tavalla. Pitkittäistutkimukset ovat nyt välttämättömiä, jotta voimme varmistaa sen, että rakennamme lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaavia koulurakennuksia
Koulurakennukset ovat investointi tulevaisuuteen, ja niiden suunnittelussa ja tutkimuksessa tarvitaan sekä tarkkuutta että pitkäjänteisyyttä. Vaikka täydellistä kuvaa niiden vaikutuksista on vaikea saada, jokainen edistysaskel tuo meidät lähemmäksi ympäristöjä, jotka tukevat meidän oppimista ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Comments